Näin huolehdimme tehtaidemme työntekijöistä

Kun valmistutamme vaatteita muissa maissa, on erityisen tärkeää, että meille työskentelevistä ihmisistä pidetään huolta. Mutta miten Cubus varmistaa tämän? Vegard Neverlien on Varnerin Global CSR Manager ja kertoo, miten pyrimme huolehtimaan toimitusketjumme ihmisistä.

Vuodesta 1989 lähtien Cubus on ollut osa Varner-konsernia. Tämän ansiosta meillä on hyvät rutiinit ja yhteistyö työntekijöistä huolehtimiseen toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Varnerin Global CSR Manager Vegard Neverlien on yrityksen yhteiskuntavastuun asiantuntija. Hän kertoo, että Corporate Social Responsibility -osasto toimii riskiarviointien pohjalta, joita yritys voi joutua kohtaamaan.

CSR-osasto on määritellyt useita ulkomaisen tekstiilituotannon ja ihmisarvon keskeisiä riskialueita, joiden torjumiseksi ja parantamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä. Niihin kuuluvat ”terveys ja turvallisuus”, ”oikeus järjestäytyä ammattiliittoon”, ”alhaiset palkat”, ”työehdot ja ylityöt” sekä ”syrjintä ja naisten oikeudet”.

1. Näin työskentelemme terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien riskien kanssa 

– Monet tehtaista ovat suuria, ja alalla on paljon työntekijöitä. Siksi terveys ja turvallisuus tehtailla on erittäin tärkeää. Se on myös alue, jolla näemme monia haasteita, ja järjestelmällinen työ turvallisuuden edistämiseksi voi olla haastavaa. Siksi jaamme vastuut selkeästi ja ylläpidämme seurantaa selkeillä menettelytavoilla ja käytännöillä, Vegard sanoo.

Yksi tapa, jolla Varnerin työntekijät paljastavat rikkomuksia tai puutteita tehtaalla, on toimittajaseuranta. Teemme esimerkiksi tehdaskäyntejä sekä yllättäen että etukäteen asiasta ilmoittaen. Silloin käymme läpi terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskialueita. Bangladeshissa vuonna 2013 tapahtuneen Rana Plazan onnettomuuden jälkeen Varner allekirjoitti myös Accord-sopimuksen – maailmanlaajuisten ammattiliittojen ja yritysten välisen sopimuksen tekstiiliteollisuuden turvallisuuden parantamiseksi.

Sopimuksen perustamisesta vuodesta 2013 lähtien sitä on uudistettu ja päivitetty kahdesti (vuosina 2018 ja 2021). Vuonna 2020 perustettiin Ready-Made-Garment Sustainability Council (RSC) -neuvosto ottamaan työ vastuulleen. RSC on tekstiiliyritysten, kansainvälisten ammattiliittojen ja Bangladeshin tekstiiliteollisuuden välinen yhteistyö.

Uusi sopimus vuodelta 2021 – nyt nimeltään International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry – sisältää samat elementit kuin ennenkin: Tehtaiden turvallisuutta koskevat auditoinnit ja korjaavat toimintasuunnitelmat, turvallisuustoimikuntien koulutus ja riippumaton valituskanava. Kaikki tämä on erittäin läpinäkyvää ja tehdaskohtaiset korjaavat toimintasuunnitelmat ovat julkisesti saatavilla.

Varner liittyy uuteen Accord-sopimukseen osana Brands Association -yhdistystä, joka edustaa tekstiiliyrityksiä RSC-neuvostossa (Ready-Made-Garment Sustainability Council). Allekirjoitimme tämän uudistetun sopimuksen elokuussa 2021.

 Vegard kertoo tarkemmin, mitä on käyty läpi:

–Teemme työtä terveyden ja turvallisuuden eri osa-alueilla: rakennusturvallisuus, paloturvallisuus, sähköturvallisuus sekä koneisiin ja suojavarusteisiin liittyvä turvallisuus. Tärkeää on myös järjestelmätietoon liittyvä turvallisuus. Olemme esimerkiksi kouluttaneet tukihenkilöitä, joiden rooli on merkitty selkeästi tuotantosalissa. Näin kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä, jos heillä on haasteita.

– Voimme tarkkailla myös pieniä asioita, kuten tavaroilla tukittuja hätäuloskäyntejä kiireisinä aikoina.

 

Lue lisää: Tehtaat, toimittajat ja yhteistyö – näin seuraamme!

2. Palkat, työehdot ja ylityöt – näin toimimme 

Varner ja Cubus vastustavat voimakkaasti työvoiman hyväksikäyttöä kaupallisen ja taloudellisen hyödyn saamiseksi, joka tunnetaan myös nimellä moderni orjuus, ja työskentelevät aktiivisesti sitä vastaan. Tehtaiden työolojen ja palkkauksen säännöllinen valvonta on välttämätöntä. Tämä tehdään Varnerin työntekijöiden tehtailla suorittamissa auditoinneissa, mieluiten ennalta ilmoittamatta.

Hyvä palkkakäytäntö ja palkkataso on tärkeä työntekijöiden oikeus. Varner pitää säännöllisesti huolen siitä, että palkkasopimukset dokumentoidaan suhteessa palkkatyöhön, mutta alempana toimitusketjuissa on kuitenkin riskinä liian matalat palkat. Varner vaatii, että kaikki tehtaat maksavat ainakin minimipalkan, ja monella toimittajista palkat ylittävät tämän tason. Olemme kuitenkin tietoisia, että meidän täytyy tehdä enemmän nostaaksemme tätä tasoa entisestään.

Vegard sanoo, että suurin osa riskeistä liittyy työoloihin toimitusketjun alimmissa osissa.

– Syvemmällä toimitusketjussa työskentely on jatkuvaa työtä. Mutta koska työskentelemme riskiperusteisesti, pystymme tunnistamaan alueita, joihin tietty riski liittyy. Ihmisarvoisen työn rikkomisen ja työntekijöiden hyväksikäytön riski voi olla olemassa. Silloin emme välttämättä etene järjestelmällisesti toimitusketjussa alaspäin, vaan hyppäämme suoraan siihen toimitusketjun kohtaan, jossa riski on.

Sekä kehräämösektori että puuvillatilat ovat paikkoja, joihin liittyy suuria riskejä ja haasteita. Kehräämösektori, Vegard sanoo, on toimitusketjun kolmas osa. Koska tiedämme, että riski tässä toimitusketjun osassa on suuri, voimme mennä suoraan mukaan toimintaan ja työskennellä näiden haasteiden parissa ja painottaa tätä yhteyttä kahta ensimmäistä osaa enemmän. Puuvillatilojen osalta Varner käyttää sertifiointijärjestelmiä.

– Emme voi vielä mennä kaikille puuvillaa itse tuottaville tiloille ja työskennellä samalla tavalla kuin tehtailla, Vegard selittää.

 – Taaksepäin jäljittäminen on erittäin vaativaa. Siksi työskentelemme tällä alueella ulkoisten sertifiointijärjestelmien kanssa.  90 % ostamastamme puuvillasta on sertifioitua puuvillaa. Esimerkiksi GOTS-puuvilla (Global Organic Textile Standard) tai reilun kaupan sertifioitu puuvilla on jäljitettävissä, ja myös puuvillantuotannon työoloille asetetaan vaatimuksia.

 

Katso myös: Täällä valmistamme vaatteesi

3. Oikeus järjestäytyä ammattiliittoihin 

Jotta työntekijöitä kuultaisiin ja etenkin jotta he voisivat ajaa omia etujaan työpaikalla, Varner on helpottanut kaikkien työntekijöiden mahdollisuutta järjestäytyä ammattiliittoihin. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun ja reilun neuvottelun työntekijöiden, työnjohtajien, viranomaisten ja yritysten välillä. Vegard kertoo, että tätä työtä ei välttämättä tarvitse tehdä ammattiliittojen kautta. 

– Työntekijöiden tulee olla oikeudenmukaisesti edustettuina tehtaalla tavalla tai toisella, eikä sen tarvitse välttämättä tapahtua ammattiliiton kautta. Voi myös olla, että työntekijät ovat valinneet työntekijöiden edustajat tehtaalla työskentelevien joukosta demokraattisella vaalilla.

Tällaisilla ratkaisuilla pyrimme avoimempaan vuoropuheluun työntekijöiden ja johdon välillä, jolla taas on heijastusvaikutuksia muihin riskitekijöihin.

– Valitut edustajat keskustelevat säännöllisesti tehtaan johdon kanssa olemassa olevista haasteista. He etsivät yhdessä ratkaisuja mahdollisiin valituksiin tai ehdotuksia asioihin, jotka eivät toimi. Tämä työ on meille etusijalla, Vegard sanoo ja jatkaa:

– Olemme asettaneet julkiseksi tavoitteeksemme varmistaa, että kaikki ovat asianmukaisesti edustettuina työpaikallaan vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa on, mutta pyrimme jatkuvasti varmistamaan, että avoimelle keskustelulle on aina tilaa – ettei siitä tule kokousta, jossa johto antaa kaikki käskyt, eivätkä työntekijät saa sanoa sanottavaansa.

 

Haluatko tutustua tarkemmin Varnerin ensimmäisen ja toisen tason tehtaisiin? Ne löytyvät kaikki Open Apparel Registrystä.

4. Naisten oikeuksia edistävät toimenpiteet 

Toinen monilla toimimillamme markkinoilla erityisen näkyvä riski on syrjintä, joka liittyy sukupuoleen, uskontoon ja etniseen alkuperään – suuntautumiseen, taustaan ​​ja poliittiseen vakaumukseen. Varnerin vaatimuksena on, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Tapa, jolla tätä ja erityisesti naisten oikeuksia käsitellään, vaihtelee mm. markkina-alueen ja maan mukaan, Vegard sanoo.

– Näemme useilla markkinoilla sukupuolen, uskonnon ja etnisyyden tasa-arvoiseen kohteluun liittyviä merkittäviä haasteita, joiden korjaaminen edellyttää yhteistyötä toimittajien ja muiden välillä, CSR-johtaja sanoo.

– Tasa-arvotyö ja kulttuurinen lähtökohta vaihtelevat maittain. On tärkeää tuntea hyvin konteksti, jossa työskentelemme, jotta emme käynnistä ohjelmia, jotka eivät toimi.

– Erityisesti Bangladeshissa erittäin suuri osa työntekijöistämme on naisia, mutta heidän mahdollisuutensa edetä työurallaan ovat suhteellisen pienet. Siksi teemme työtä erittäin tiiviisti seurataksemme yhteistyötä eri kumppaneiden ja organisaatioiden kanssa.

 

Esimerkkejä konkreettisista tasa-arvotoimista

Bangladeshissa on käynnistetty useita aloitteita, mukaan lukien JETI (Joint Ethical Trading Initiatives) sekä Gender Sensitive Workplace -niminen ohjelma. Ensin mainitussa hankkeessa tehdään tietoisuustyötä syrjinnän ympärillä, mitä se tarkoittaa ja miten sitä voidaan estää. Gender Sensitive Workplace -ohjelma on puolestaan Bangladeshin naisille keino rakentaa urapolku, jossa myös naisten erityistarpeet huomioidaan.

– Olemme saaneet hyvää palautetta näistä projekteista, Vegard sanoo ja jatkaa:

– Turkissa olemme vetäneet kurssia sukupuoleen perustuvasta väkivallasta yhteistyössä ILO:n kanssa. Kyse on samasta asiasta – syrjinnästä, palkasta, työoloista ja mahdollisuudesta luoda urapolku.  Turkissa naisten ja miesten välillä on melko suuri ero siinä, miten heihin suhtaudutaan yleisesti työpaikalla. Tämän tietoisuuden lisääminen kaikkien työntekijöiden ja erityisesti johdon ja tehtaiden keskuudessa on ollut tärkeää.

Toinen tämän riskikentän kuormitettu alue on Etelä-Intia.

– Siellä monet alaikärajaa nuoremmat tytöt on lähetetty töihin kehräämöille, emmekä salli sitä, Vegard sanoo.

– Yhdellä alueella havaitsimme myös, että kehruualalla nuoret naiset altistuvat epäarvoisille työolosuhteille. Siksi me ja englantilaiset yritykset Nexti ja The Very Group aloitimme useita vuosia sitten yhteistyöohjelman Save-nimisen organisaation kanssa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ehkäistä nuorten naisten syrjintää ja hyväksikäyttöä.